Maltillisia ruokalistamuutoksia

Ruokalistamuutosten vaikutukset ruokailusuositusten toteutumiseen

Tarkastelin gradutyössäni Ruoka-askel-hankkeessa mukana olevien kuntien tavanomaisia päiväkotiruokalistoja ennen Ruoka-askel-hankkeeseen liittyviä muutoksia sekä muutosten jälkeen. Vertasin ruokalistoja varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksiin ruokatasolla ja lisäksi selvitin listojen laskennalliset lapsikohtaiset ravintoainesisällöt. Toisin sanoen tarkastelin, paljonko ravintoaineita kolmevuotias lapsi saisi, jos hän söisi kaikki päiväkotiaterioilla (aamupala, lounas, välipala) tarjottavaksi suunnitellut ruuat ja juomat laskennallisilla annoskoilla.

Muutokset paransivat ruokatason suositusten toteutumista

Varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksissa annetaan ohjeistuksia eri ruokaryhmien tarjontatiheydelle. Osa suosituksista toteutui hyvin sekä ennen että jälkeen Ruoka-askel-hankkeessa tehtyjen muutosten: esimerkiksi kasviksia, hedelmiä tai marjoja oli ruokalistoilla jokaisella aterialla, leipää ja maitotuotteita aina lounaalla, kalaruokia oli listoilla 1–2 kertaa viikossa ja makeita leivonnaisia enintään kerran viikossa. Toisaalta useat suositukset eivät lähtötilanteessa toteutuneet: esimerkiksi palkokasveja ja kasvisruokalounaita ei ollut listoilla suositellulla tiheydellä eli vähintään kerran viikossa, kun taas punaista lihaa ja lihavalmisteita sisältäviä lounasruokia oli listalla suositusta (1–2 kertaa viikossa) useammin. Ruoka-askel-hankkeessa tehtyjen resepti- ja ruokalistamuutosten jälkeen ruokaryhmiä koskevat suositukset toteutuivat kuitenkin huomattavasti paremmin etenkin palkokasvien, kasvisruokien ja punaisen lihan osalta.

Ravintoaineita ruokalistoilla riittävästi

Ruokalistojen energiamäärille ja energiaravintoaineiden (hiilihydraatit, proteiini ja rasva) osuuksille kokonaisenergiasta annetaan varhaiskasvatuksen ruokailusuosituksissa suositukset viikkotasolla. Suositusten ei siis tarvitse täyttyä joka päivän aterioissa, vaan koko viikon ruokalistan keskiarvojen osalta. Ruoka-askel-hankkeen muutokset eivät vaikuttaneet merkittävästi energiamääriin tai energiaravintoaineiden osuuksiin ruokalistoilla: sekä lähtötilanteessa että Ruoka-askel-hankkeen muutosten jälkeen ruokalistojen energiamäärät täyttivät suositukset selvästi, samoin hiilihydraattien osuus energiasta oli suositelluissa rajoissa. Sen sijaan proteiinia oli tarjolla yli ja rasvoja alle suositellun osuuden sekä ennen että jälkeen ruokalistamuutosten.

Vitamiinien ja kivennäisaineiden osalta päiväkodeissa tarjotut ateriat täyttivät suositukset selkeästi sekä ennen että jälkeen muutosten. Pieniä eroja lähtötilanteen listoihin oli kuitenkin nähtävissä: esimerkiksi kalsiumin määrä ruokalistoilla laski muutosten myötä, mutta ylitti edelleen selvästi suositellun tason. Lasku selittyy sillä, että maitotuotteiden määrää kohtuullistettiin Ruoka-askel-hankkeen tavoitteiden mukaisesti. Foolihappoa ja rautaa taas oli listoilla enemmän muutosten jälkeen, mikä liittynee lisääntyneisiin kasvisten ja palkokasvien määriin. Suolan määrä ruokalistoilla ylitti suositellun enimmäismäärän selvästi sekä ennen että jälkeen muutosten. Suolaa kertyy helposti monista lähteistä, kuten leivästä, puurosta ja pääruuista, ja lopputuloksena kokonaismäärä ylittää suositellun.

Taulukko kuvaa, kuinka hyvin varhaiskasvatuksen ruokailusuositukset toteutuivat ennen ja jälkeen Ruoka-askel-hankkeen ruokalistamuutosten. Lähtötilanteessa palkokasveja ei tarjottu suosituksen mukaisesti viikoittain kasvisruokalajina ja/tai lisäkkeenä, punaista lihaa tarjottiin useammin kuin 1-2 aterialla viikossa ja kasvisruokaa harvemmin kuin kerran viikossa. Ruokalistamuutosten jälkeen lähes kaikki suositukset toteutuivat.

Varhaiskasvatuksen ruokailusuositusten toteutuminen lounaalla ruoka-aineryhmien tarjontatiheyden osalta ennen ja jälkeen Ruoka-askel-hankkeen ruokalistamuutosten. Värikoodit: vihreä = suositus täyttyy, keltainen = suositus täyttyy harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta, punainen = useita poikkeuksia suositukseen

Yhteenveto

Maltillisilla ruokalistamuutoksilla on mahdollista parantaa ruokatason suositusten toteutumista päiväkodeissa vaarantamatta ravintoaineiden riittävää tarjontaa. Ruoka-askel-hankkeen kunnissa monet varhaiskasvatuksen ruokatason suositukset eivät lähtötilanteessa toteutuneet, mutta tilanne parani hankkeessa tehtyjen ruokalista- ja reseptimuutosten myötä. Ravintoainetasolla muutokset alkuperäisten ruokalistojen ja Ruoka-askel-hankkeen listojen välillä olivat vähäisiä, ja puutteet olivat samat molemmissa listoissa: rasvan osuus energiaravintoaineista oli liian pieni ja proteiinin liian suuri, ja suolaa kertyi ruokalistojen aterioista liikaa.

Iida Ahokas
Ruoka-askel-hankkeessa gradun tehnyt ravitsemustieteilijä