Ruokarohkeus ei ole synnynnäistä

Uusiin makuihin tottuminen vie aika 

Hedelmät maistuvat lapsille useimmiten hyvin niiden luontaisen makeuden vuoksi. Sen sijaan monissa kasviksissa on karvas maku, jonka vuoksi lapset tarvitsevat useampia maistelukertoja hyväksyäkseen niitä lautaselleen. Uusiin makuihin tottuminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. 

Kasvisten lisäksi suomalaisperheissä voitaisiin tutustua tarmokkaammin myös palkokasveihin, joiden käytön lisääminen on edullista sekä terveydelle että ympäristölle. Palkokasvien suhteen aikuiset ovat samassa tilanteessa kuin lapset: myös me aikuiset tarvitsemme harjoitusta, kun totuttelemme uusiin ruokiin

Violettipaitainen lapsi on päiväkodissa aamupalalla. Hän istuu pöydän ääressä, pöydällä on puurolautanen, jossa puuron päällä marjasekoitusta ja pieni määrä sokeria. Pöydällä on myös maitolasi.

Varhaislapsuus on makupaletin laajentamiselle tärkeää aikaa 

Vaikka uusien kasvisten tarjoaminen voi tuntua työläältä, varhaislapsuuden ruokakasvatukseen kannattaa panostaa, sillä se on otollista aikaa makupaletin laajentamiseen, ja lapsena opitut tavat jatkuvat aikuisuuteen. On tyypillistä, että ensimmäisillä maistelukerroilla lapsi voi kieltäytyä maistamasta, mutta voi silti olla valmis tutustumaan uuteen ruoka-aineeseen muilla aisteilla. 

Ruokarohkeus kasvaa harjoitellen 

Ensimmäinen askel uuden kasviksen maistamisessa voi olla esimerkiksi kasviksen vierailu lautasella, vaikka se ei päätyisi lähellekään suuta. Toisaalta uusiin ruoka-aineisiin tutustumista voi olla hyvä laajentaa myös syömistilanteiden ulkopuolelle, sillä ruokailutilanne voi tuoda lapselle paineita maistamiseen. Esimerkiksi kasvisaiheisten kuvakirjojen on todettu auttavan uusien kasvisten hyväksymisessä. 

Punapaitainen lapsi istuu pöydän ääressä ja syö keittoa. Hän on juuri laittamassa lusikkaa suuhunsa, lusikassa on porkkanapala. Pöydällä on myös juomamuki.

Vinkkejä ruokarohkeuden kasvattamiseen 

Ruokarohkeuden harjoittelemiseen on päivittäin lukuisia tilanteita. Tässä muutamia vinkkejä, joita voi soveltaa sekä päiväkodeissa että kodeissa: 

  • Istuttakaa herneen- tai pavunversoja ja seuratkaa niiden kasvamista. Alkukesällä versot voi siirtää ulos, ja hyvällä tuurilla saatte pienen sadon syyskuussa! 
  • Järjestäkää makukoulu ja tutustukaa uuteen ruoka-aineeseen kaikilla aisteilla! Makukoulun järjestäminen onnistuu ilman erityisiä tarvikkeita, mutta niitä voi myös tilata Ruokakasvatusyhdistys Ruukku ry:n verkkokaupasta
  • Valitkaa uusi resepti ja tehkää kaikille uutta ruokaa yhdessä. Lapsi voi osallistua ruoan valmistamiseen ikätasonsa mukaisesti. 
  • Tehkää retki kirjastoon ja etsikää lastenkirjojen joukosta ruokaa käsitteleviä kirjoja. 
  • Kokeilkaa yhdessä Myyrän mielikasvikset –sovellusta. Mitä kaikkea tiesitte jo vaikkapa kaaleista? Maistelupankissa voitte suorittaa kasvis- ja hedelmäaiheisia haasteita ja kerätä tähtiä. 

Henna Vepsäläinen,
ruokarohkeuden vaalija ja tutkija, Helsingin yliopisto

Satu Kinnunen,
ruokakasvattaja ja projektikoordinaattori, Helsingin yliopisto