Miksi kala on niin terveellistä?
Kala on erinomainen monien ravintoaineiden lähde, ja siksi sitä suositellaan syötäväksi vähintään 2-3 kertaa viikossa vaihdellen järvikalaa, kasvatettua kalaa ja merikalaa. Kalassa on runsaasti D-vitamiinia ja pitkäketjuisia omega-3-rasvahappoja, joita on luonnostaan hyvin vähän muissa ruoissa. Kala sisältää lisäksi runsaasti laadukasta proteiinia sekä useita muita vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten B12-vitamiinia, jodia ja seleeniä.
Kalasta saatavia ravintoaineita tarvitaan kehon normaaleihin toimintoihin, ja niillä on myös sairauksia ehkäiseviä vaikutuksia. Esimerkiksi kalasta saatava pehmeä rasva parantaa elimistön immuunijärjestelmän toimintaa, hillitsee tulehdusreaktioita, vaikuttaa suotuisasti elimistön rasva- ja sokeriaineenvaihduntaan, auttaa verenpaineen hallinnassa ja ehkäisee sydän- ja verisuonitauteja. Lisäksi pehmeä rasva pitää yllä ihon, silmien ja hermoston terveyttä ja vaikuttaa positiivisesti aivojen kognitiiviseen kehitykseen ja näkökykyyn, erityisesti raskauden aikana kehittyvään vauvaan. D-vitamiini puolestaan on välttämätön luuston terveyden ylläpitämiseen, ja D-vitamiinin puute on yhdistetty esimerkiksi infektioherkkyyteen. Kalaöljyvalmisteilla ei ole todettu samoja hyötyjä kuin syödyllä kalalla.
Miksi ja mitkä kalat ovat ympäristöystävällinen valinta?
Kalalajien valinnassa kannattaa pohtia ympäristövaikutuksia. Vastuullinen kuluttaja suosii ympäristöjärjestö WWF:n Suomen kalaoppaan vihreällä listalla olevia kalalajeja. Kalaoppaaseen on listattu kalalajit liikennevalovärein siten, että on huomioitu kalalajien kalastamisen vaikutukset kalakantoihin ja ekosysteemiin.
Erityisesti kotimaisten järvikalojen monipuolinen hyödyntäminen ruoaksi on hyväksi niin terveyden, ympäristön kuin myös paikallisen talouden ja ammattikalastajien tekemän suomalaisen työn kannalta. Kun ostaa järvikalaa tai pyytää sitä itse, osallistuu samalla ympäristön hoitoon, koska kalastamalla voidaan tasapainottaa kalakantoja ja vähentää vesistöjen rehevöitymistä. Myös hiilijalanjälki pienenee, kun valitsee järvikalaa.
Kalapaketista löytyvä MSC-merkintä kertoo kuluttajalle, että kala on vastuullisesti pyydetty alueilta, jossa lajia ei ole liikakalastettu eikä vesistöä vahingoitettu. Puolestaan kasvatetuista kaloista, kuten kirjolohesta, parhaita vaihtoehtoja ovat ASC- ja luomumerkitty kala. ASC-merkinnän saanut kasvatettu kala on kasvatettu siten, että on vähennetty kalankasvatuksen aiheuttamia haitallisia vaikutuksia ympäristöön. Luomukirjolohella on lisäksi enemmän tilaa uida kasvatusaltaassa ja se syö ympäristöystävällisesti tuotettua rehua.
Valitse lautaselle kotimaista järvikalaa
Kotimaisia kalalajeja kalastetaan pääsääntöisesti ympäristön kannalta kestävästi, ja siksi ne ovat hyvä valinta. Kotimaista kalaa on saatavilla ympäri vuoden, vaikka tarjonta vaihtelee sesongin mukaan. Suomalaisten olisi viisasta valita lautaselle nykyistä enemmän Suomen sisävesistä pyydettyjä ahdin antimia, kuten särkikaloja, ahventa, muikkua, haukea, siikaa, kuhaa sekä Pohjanmereltä pyydettyä silakkaa. Sesongin mukaisia kaloja kannattaa suosia, esimerkiksi syksyllä lahnaa ja talvella madetta. Myös pakastealtaasta voi etsiä lapsiperheiden arjen pelastavia kotimaisia järvikalapuikkoja seitin sijaan. Silloin tällöin purkkikalakin on arjen ruoanlaiton kätevä helpottaja, ja kauppojen hyllyiltä löytyykin tonnikalan lisäksi purkitettuina jo monia kotimaisia järvikalavaihtoehtoja. Kalan valintaan vaikuttaa myös hinta. Pienet järvikalat ovat monesti hinnaltaan edullisempia verrattuna suurempiin kalalajeihin.
Kalan turvallinen käyttö
Moni välttelee kalan syömistä, koska sen mahdolliset ympäristömyrkyt, kuten elohopea, huolestuttavat. Kalaa voi kuitenkin syödä turvallisesti, kun kalalajeja käytetään vaihtelevasti. Näin kalan käytön hyödyt ylittävät kirkkaasti mahdolliset haitat. On kuitenkin hyvä huomioida, että lasten ja hedelmällisessä iässä olevien on syytä rajoittaa joidenkin kalalajien syömistä 1-2 kertaan kuukaudessa (hauki sekä Itämerestä pyydetty lohi, taimen ja iso, yli 17-senttinen silakka). Raskaus- ja imetysaikana haukea suositellaan välttämään varmuuden vuoksi kokonaan, koska kehittyvä vauva on herkempi mahdollisille isoihin petokaloihin kertyville ympäristömyrkyille.
Kaiken kaikkiaan löytyy monen monta kestävää syytä valita lautaselle kalaa, ja erityisesti kotimaisen järvikalan suosiminen ylikalastettujen ulkomaisten kalalajien tai kasvatetun kirjolohen sijasta on järkevä ja eettinen valinta. Tässäkään asiassa ei tarvitse tavoitella ehdottomuutta, vaan jo pienet muutokset kannattavat ja ovat tarvittavia askeleita kohti kestävämpää suuntaa.
Sari Niinistö,
hankkeen lasten ravitsemuksen mittaamisesta vastaava,
terveyden ja ympäristön kestävyyden edistämisestä innostunut erikoistutkija, THL